SeOppi 1|2016
pdf | Slideshare

Teksti: Anne Rongas

Kuva: Anne Rongas, Jere Lauha

Omien videoiden tekeminen oppimisen tukena – hupiako vain?

Oppijoiden itse tuottamien videoiden merkitystä oppimisessa on havainnoitu kahdessa Opetushallituksen rahoittamassa hankkeessa: OPUS – Oppikirja oppimisympäristönä ja ELOA – Elävä oppimissisältö ammattiin.

Visuaalinen sisältö rikastaa oppimista monin tavoin. Mobiilivälineillä tuottaminen onnistuu edullisesti ja helposti suoraan oppimistilanteissa. Opetuksessa video on työväline kynän ja vasaran tapaan. Sillä on oma erityisluonteensa, johon kannattaa tutustua. Yksinkertaisilla taidokkaasti asetelluilla videotehtävillä voidaan päästä tietämistä ja muistamista vaativammille oppimistavoitteiden tasoille kuten soveltamaan ja analysoimaan.

Video toimii dokumentoinnin tai tarinallisuuden lisäksi myös sosiaalista kohtaamista laajentavana yhteisöllisenä elementtinä. Orimattilassa Vuorenmäen esikoululaiset tekivät loppukeväästä syksyllä aloittaville oman esikoulunsa esittelyvideon. He siis välittivät asiantuntijatietoa nuoremmille. Mikkelin Rantakylässä kuutosluokkalainen haastatteli videolle omaa äitiään siitä, miten äiti oli kokenut lapsensa oppimiskykyjen kehittymisen videoprojektin aikana. He siis reflektoivat yhdessä ja samalla koti tuli lähemmäs koulua.

Ismo Kiesiläinen on kehittänyt tilannevideoiden opetuskäyttöä, jota hän nimittää kamerakynän pedagogiikaksi. Kyse on tavasta käsitellä ympärillä olevaa informaatiota, kohdentaa huomio, keskittyä, prosessoida kohteena olevaa aihetta ja ajatella sitä. Tilannevideot ovat yleensä kertakäyttöisiä. Tuotosta tärkeämpää on prosessi.

OPUS- ja ELOA-hankkeissa toteutettiin videoprojekteja, joissa opittiin sekä pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työskentelyä että oppimisen kohteena olevan asian tarkastelua useista eri näkökulmista. Rantakylässä hyödynnettiin kysymysten esittämisen metodia, jolla rajattiin laajaa aihetta. Menetelmä ei oppilaiden mukaan ole helppo, mutta se on palkitseva.

Videotyöskentely auttaa vahvistamaan muistiin painamista, sillä asioita käsitellään moneen kertaan, niitä muunnetaan muodosta toiseen ja tiedolliseen työskentelyyn liittyy toimintaa, yhteistyötä sekä elämyksellisiä hetkiä. Projektioppiminen kasvattaa pitkäjänteiseen työhön. Omia voimavaroja ja osaamista hyödynnettäessä kasvaa niin itsetuntemus kuin itsetunto.

Hankkeissa tiivistettiin sarjakuvan muotoon muutama yksinkertainen nyrkkisääntö, jotka auttavat opiskelun ohessa syntyvien videoiden jatkohyödyntämistä.

opus seoppi 290216 1000x709

Lisätietoja

OPUS-hanke: https://opus2015.wordpress.com

ELOA-hanke: https://ammattiineloa.wordpress.com

Tutustu lisää aiheen taustoihin

  • Ismo Kiesiläinen: Kamerakynän pedagogiikka
  • Krathwohlin ja Andersonin muunnelma Bloomin oppimistavoitteiden taksonomiasta
Kategoria SeOppi-artikkelit

rsz opus2015 logo värillinen vaaka

Oppikirja oppimisympäristönä -hanke kohdistuu muutoksessa olevaan oppimisympäristöjen tulokulmaan eli muuttuvaan ja uudistuvaan oppikirjaan.

Sulautuva, kaikkiallinen, digitalisoituva, vuorovaikutteinen, aktivoiva – siinä muutamia adjektiiveja, joilla opettajat kuvailevat näkymäänsä uudistuvaan oppikirjaan.

Oppikirja oppimisympäristönä -hankkeen tavoitteena on kokeilla, tutkia ja kehittää hyviä oppimisprosessin organisoinnin käytänteitä uuden oppikirjan näkökulmasta. Paljon hyvää työtä on tehty, mutta ala kehittyy parhaillaan niin kiivaasti, että työsarkaa on vielä edessä.

Laajasti ajatellen hankkeen nimi voidaan kääntää myös toisin päin: Oppimisympäristö oppikirjana. Autenttiset ympäristöt, vertaisopettaminen ja vastavuoroinen opettaminen yhdessä oppisisältöjen tuottamisen kanssa ovatkin eräs pilotoinnin kohde.

Hankkeen tavoitteet131274 oph hankelogo

Hankesuunnitelman mukaan tavoittena on paikallisesti toteuttaa pilotetteja ja erityisesti saattaa prosessi valtakunnallisesti saavutettavaksi ja näkyväksi. Tiivistetysti tavoitteet:

  • tuottaa tilannekatsaus muuttuvan oppikirjan tilanteesta
    • kerätä käsitteistö, joilla ilmiöstä puhutaan, selittää käsitteet selkokielellä
    • tuottaa arviointikehikko, joka auttaa rehtoreita ja opettajia suunnittelussa, valinnoissa ja päätöksenteossa
    • seurata ja kuratoida helposti seurattavaan muotoon alan kehittymistä koko hankekauden ajan
  • kerätä huokeita keinoja toteuttaa uusia, pedagogisesti suunniteltuja työtapoja ja sovelluksia uusimuotoisten oppikirjojen hyödyntämisessä
  • tuottaa pedagogisia malleja ja helppokäyttöisiä keinoja viedä pedagogiset mallit käytännön didaktisiin toteutuksiin
  • toteuttaa kaikilla yleissivistävän koulutuksen asteilla esikoulu mukaan lukien pilotteja, joissa testataan ja mallinnetaan erilaisia uusimuotoisia oppikirjoja osana oppimisympäristöjen kehittämistä
    • pilottien ydinkohteita voivat olla mm. tietoyhteiskunnan avaintaidot, oppijalähtöisyys, oppisisältöjen digitalisoituminen, monilukutaitojen kehittyminen, tiedonhankinta- ja käsittelytaidot, mobiili ja kaikkiallinen oppiminen, oppiaine- ja oppilaistos/kouluasterajojen ylittäminen, uuden opetussuunnitelman vieminen käytäntöön, mediakasvatus, pelillisyys, vertaistyöskentely, liikuntakasvatus, etä- ja verkko-opiskelu
    • pilottien suunnitteluvaihe hyödyntää alkuselvityksen aikana luotuja apuvälineitä (tilannekatsaus, käsitteistä, analyysikehikko)
  • järjestetään verkossa keskustelufoorumi, pyöreän pöydän pedagogit eli asiantuntijapaneeli arvioimaan ja jalostamaan pilottien tuotoksia
  • järjestetään verkossa klinikkaneuvontaa hankkeen aikana syntyneiden pedagogisten mallien levittämisen tueksi ja pedagogisen design-osaamisen vahvistamiseksi
  • järjestetään asiantuntijawebinaareja aiheesta
  • tutkia ja arvioida omaa toimintaa koko prosessin ajan sekä tehdä hanketta näkyväksi ja tarjota aiheesta kiinnostuneille osallistumismahdollisuuksia
  • julkaista hankkeen tuotokset CC BY-SA -lisenssillä.

Hanketoimijat

Mikkeli

  • Otavan Opisto
    • Ville Venäläinen
    • Tiina Airaksinen
    • Kari A. Hintikka
  • Mikkelin lukio (pilotti)
    • Jari Tuomenpuro
    • Ulla Koivukangas
    • Satu Rantanen
    • Helena Erkkala
  • Rantakylän yhtenäiskoulu (pilotti)
    • Eija Tynkkynen
  • Kalevankankaan koulu (pilotti)
    • Vesa Raasumaa

Nurmijärvi

  • Nurmijärven yhteiskoulun yläaste NYK (pilotti)
    • Mikko Jordman
    • Sanna Metsä

Orimattila

  • Vuorenmäen koulu, esikoulu (pilotti)
    • Tiina Jääskeläinen
    • Outi Aalto

Hämeenlinna

  • Hämeenlinnan yhteiskoulu, Hätilä (pilotti)
    • Arto Nykänen

Turku

  • Turun iltalukio (pilotti)
    • Erja Vihervaara

Suomen eOppimiskeskus ry

  • Anne Rongas
  • Titi Tamminen

Lisätietoja

Hankeblogi: opus2015.wordpress.com
Hankehakemuksen tiivistelmä: https://docs.google.com/document/d/13njh3bc6fyhdPfnn_Iq7JoPyoNogoXotAYnFE_E982I/pub

Facebook-sivu: www.facebook.com/Opus2015
Facebook-ryhmä: www.facebook.com/groups/opushanke
Google+: plus.google.com/u/0/communities/109472418431886644505
Instagram: instagram.com/opus2015
Twitter: twitter.com/opus2015

Kategoria Projektit

SeOppi 2/2013

Teksti Anne Rongas
Kari A. Hintikka

Sulautuva, kaikkiallinen, digitalisoituva, vuorovaikutteinen ja aktivoiva ovat joitain adjektiiveja, joilla opettajat kuvailevat uudistuvaa oppikirjaa. Oppikirja oppimisympäristönä eli tuttavallisemmin Opus-hanke kokeilee, mitä kaikkea oppikirja voi nykypäivänä olla ja millainen se voi olla kymmenen vuoden päästä.

Opus on Otavan Opiston ja Suomen eOppimiskeskuksen koordinoima pilottikokonaisuus, jossa on mukana seitsemän koulua viideltä paikkakunnalta: Mikkeli, Nurmijärvi, Hämeenlinna, Orimattila ja Turku, kouluasteita esikoulusta päivä- ja aikuislukioon. Hanketta rahoittaa Opetushallitus.

Pilottikouluissa kokeillaan uusimuotoisen oppikirjan erilaisia mahdollisuuksia ja roolia oppimisessa. Hankeidea jalostettiin ITK 2013 -konferenssitapahtuman keräämistä ideoista. Oppikirja oli osallistujien unelmissa monimediainen ja yhteisöllinen, ei siis pelkkä kirja tai tuote vaan toimintatapa, rikas ja muunteluun taipuva oppimisympäristö. Unelmaa viedään jo toteen. Esimerkiksi Savonlinnan Normaalikoulun ekaluokkalaiset kokeilevat tehdä aapisensa yhdessä.

Opus tuottaa katsauksen uudistuvan oppikirjan muodoista sekä aiheen käsitteistöstä. Hanke seuraa ja kokoaa aihepiirin ajankohtaistietoa sekä avaa avoimen osallistumisen kanavia kaikille aiheesta kiinnostuneille. Sosiaalisen median kanavilla tunnisteena toimii #opus2015.

Laajasti ajatellen hankkeen nimi voidaan kääntää myös toisin päin: Oppimisympäristö oppikirjana. Autenttiset ympäristöt, vertaisopettaminen ja vastavuoroinen opettaminen yhdessä oppisisältöjen tuottamisen kanssa ovatkin eräs pilotoinnin kohde. Videoitten, valokuvien, äänitallenteiden ja muun avulla ympäristöä havainnoidaan ja havainnoista kootaan kollaaseja tai havainnoilla täydennetään valmiita aineistoja.

Oikein käytettynä sulautuvan opetusteknologian avulla oppijoiden luovuus ja ongelmanratkaisukyky kehittyvät. Lisäksi oppikirjan, vaikkapa videoilla rikastetun kokonaisuuden, tekeminen opettaa medialukutaitoa sekä tuo teknologian käyttötaidon oppimisen tasa-arvoisesti kaikille.

Kiteytetysti tavoitteena on monilukutaito, johon kuuluu sekä taito lukea että taito tuottaa monikanavaisia sisältöjä. Tekeminen edistää ymmärtämistä ja sisältöjen tulkintaa. Näin myös mediakriittisyys, tuo informaatioaikakauden tärkeä taito, kehittyy.

Uudenlainen oppikirja voi toimia erityyppisissä päätelaitteissa ja saman sisällön sovittaminen erilaisten oppijoiden tarpeisiin helpottuu. Teknologia ei tarkoita enää vain tietokoneen kanssa paikoillaan kyhjöttämistä. Sisältöjä voi katsella, kuunnella, tunnustella, niihin voi tutustua vaikka keholla ohjaten. Tuottaminen voi tapahtua kirjoittamisen lisäksi puhumalla, piirtämällä tai taltioimalla ja editoimalla. Näin esimerkiksi aistivammat ja lukihäiriö eivät ole esteenä yhteistoiminnallisessa oppimisessa.

Oppikirjaa voidaan tehdä myös useissa kouluissa ympäri Suomea ja ulkomaita myöten. Samoilla periaatteilla oppikirja oppimisympäristönä voi avata aineistoksi ja lähteeksi myös koko muun ympäröivän yhteiskunnan, lähiseudut, jopa kaukaisemmat kohteet.

Oppimissisältöjen ja oppimisympäristöjen integrointi auttaa parhaimmillaan oppijaa soveltamaan opittua useaan asiayhteyteen. Kun TVT ja mobiilioppimisen apuvälineet sulautuvat osaksi oppimisympäristöä, oppija saa, Kai Hakkaraista lainaten, älyllisiä proteeseja. Uusi oppikirja voi toimia tällaisena eheyttäjänä ja oppimisympäristöjen monipuolistajana.

Lisätietoja

http://opus2015.wordpress.com/

Somekanavilla: #opus2015 

Kategoria SeOppi-artikkelit