01.09.2017

Pulssi

lehtijavarjoHanke kohdentuu opiskelijan rooliin arvioinnin osapuolena. Hankkeen aikaisella toiminnalla luodaan yhteistä ymmärrystä arvioinnin monipuolistamiseen.

Hankkeen tuottamilla konkreettisilla työkaluilla ja toimintamalleilla autetaan opiskelijoita palautteen perusteella tunnistamaan vahvuutensa ja heikkoutensa ja aktiivisesti muuttamaan omaa toimintaansa, näin kasvamaan oppimisen taidoissa.

Hanketuotokset toimivat myös opettajan sekä opinto- ja ryhmänohjaajan työn tukena.

Hanke jakautuu neljään toimintajaksoon, joista ensimmäisen aikana luodaan tilannekuva pilottilukioiden lähtötilanteesta sekä suunnitellaan kolme kehittämissykliä. Hankekumppaneiden erilaisuutta hyödynnetään pilotoinnissa: eri kouluissa kokeillaan ja kehitetään erilaisia asioita.

Hankkeen asiantuntijakummeilta saadaan sparrausta ja tukea yksittäisten kokeilujen jalostamisessa levitettävään muotoon.

Hanketta vetää Otavan Opisto ja Suomen eOppimiskeskus toimii hankkeen tiedottamisessa ja levittämisessä sekä verkottajana ja asiantuntijaryhmien kokoajana.

Hankeaika
1.8.2017-30.6.2019.

Hanketta rahoittaa Opetushallitus (Innovatiivisten oppimisympäristöjen edistäminen lukiokoulutuksessa).

Lisätietoja hankkeesta
Anne Rongas - Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Titi Tamminen - Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kategoria Projektit

SeOppi 2|2014
pdf | Slideshare

Teksti Kari A. Hintikka Ideahautomotiimi, Otavan Opisto 

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) puitteissa käynnistettiin EduCloud-konsortio ja Koulutuksen Pilviväylä, joka kokoaa sähköisiä oppimateriaaleja valtakunnalliseksi markkinapaikaksi. Palvelua kehitetään ensisijaisesti kaupallisten oppimateriaalien näkökulmasta.

EduCloud ei erityisesti huomioi netin avoimia oppimateriaaleja, kuten Otavan Opiston Internetix, wikit ja LeMill (Educational Open Resources; OER). EduCloudin rinnalla esimerkiksi yliopistoissa kehitetäänkin ekosysteemiä tukemaan korkeatasoisten kansainvälisten verkkokurssien, kuten MOOCit, valmistamista ja jakelua.

Avoimia oppimateriaaleja käytetään laajasti ja niihin liittyy joitain erityispiirteitä. Niillä tarkoitetaan oppisisältöjä, jotka ovat erilaisin lisenssein periaatteessa kenen tahansa käytettävissä ja lisenssistä riippuen toisinaan myös muokattavissa ja kaupallisestikin jatkojalostettavissa.

Otavan Opisto on kehittänyt avoimille oppimateriaaleille mallin, joka kokoaisi kansalliset sisällöt yhteen paikkaan osaksi varsinaista EduCloudia. Konseptia on esitelty alustavasti konsortiolle.

Avoimien oppimateriaalien ekosysteemi (työnimi) perustuu mikro- ja joukkorahoitukseen, jossa sisällönostajat jättävät tarjouspyyntöjä materiaaleista tekijöille. Toisin kuin kaupallisella sektorilla, aineistoista maksetaan kollektiivisesti vain kerran, esimerkiksi yhden kunnan koulut. Sen jälkeen sisällöt ovat kaikkien vapaasti käytettävissä avoimien lisenssien puitteissa. Hyötyinä olisi merkittävä kustannussäästö valtakunnallisesti vuosittain sekä ketteryys yksittäisten, spesifienkin materiaalien saatavuuteen.

Avoimien oppisisältöjen ekosysteemi kehittää erityisesti niiden valtakunnallista tuotantoa, jakelua ja käyttöönottoa. Suomessa on tuotettu avoimia oppisisältöjä vapaaseen käyttöön jo 1990-luvun puolivälistä alkaen, kuten Otavan Opiston Internetix. Tuottajia on paljon, alkaen Wikiopistosta, mutta tarjontaa ei ole koottu keskitetysti eikä niiden olemassaolosta tiedoteta aktiivisesti. Sisältöjen tuottajat eivätkä julkaisijaorganisaatiot ole verkostoituneet tai järjestäytyneet millään tavalla.

Toisaalta avoimet oppisisällöt ovat pystyneet reagoimaan kaupallista tuotantoa ketterämmin moniin kaupallisesti kannattamattomiin niche-aiheisiin ja opetustarpeisiin sekä varhaisemmin kuin kaupalliset julkaisijat. Esimerkiksi Wikipediaa ja Wikiopistoa käytetään paljon opetuksessa kaupallisen tarjonnan puuttuessa tai tarjonnan ollessa vain paperimuodossa.

Organisoimattomuuden ja tiedottamisen lisäksi avoimia oppissältöjä Suomessa vaivaa elinkaariajattelun puute. Niitä tuotetaan suhteellisen paljon, mutta sisältöjen laatuun tai päivittämiseen ei ole juurikaan mekanismeja, pitkälti resurssisyistä. Lisäksi tämä johtuu toiminnan yleishyödyllisestä ja altruistisesta ajattelusta: tehdään mitä voidaan ja ehditään.

Suomen eOppimiskeskuksen puitteissa valmisteltavaan hankkeeseen on tähän mennessä osoittanut kiinnostusta niin kunnat eri oppilaitoksineen, teollisuus ja koneenrakennusala kuin opetusalan yhtiöt ja erilaiset järjestöt. Hankkeen käynnistysvaiheessa tähdätään aikataulullisesti vuosiin 2016–2017 eli OPS 2016 -esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistamiseen.

Kategoria SeOppi-artikkelit