Teksti Jussi Kangasoja

Kytkeytyminen digitaaliseen informaatioon sulautuu osaksi arkipäivän rutiinejamme ja luo uudenlaista fyysisyyttä ja digitaalisuutta yhdistävää sekoitettua todellisuutta (Mixed Reality). Paikkatietoiset päätelaitteet, kolmiulotteisuus, globaalit paikkatietokytketyt palvelut ja reaaliaikainen geodata tulevat vaikuttamaan havaintoihimme ympäröivästä maailmasta ja tarjoavat uuden informaatiokerroksen kaikkien saataville.

Sotateollisuudesta vau-efekteihin ja hyötykäyttöön

Sekoitetun todellisuuden teknologiaa kehitettiin toisen maailmansodan jälkeen alun perin sotateollisuuden tarpeisiin. Myöhemmin sitä on käytetty muun muassa rakennusten arkkitehtisuunnittelussa, konesuunnittelussa ja tutkimuksessa.

Kuluttajamarkkinoille sekoitetun todellisuuden sovellukset ovat vasta rantautumassa. Vapaa-ajalla etsitään vau-efektejä, joita virtuaaliympäristöt ja sekoitettu todellisuus voivat tarjota lähes rajattomasti. Näitä on käytetty jo esimerkiksi verkkokaupassa, jossa asiakas on voinut sovittaa vaateliikkeen tuotteita virtuaalisesti ja jakaa elämyksen Facebookissa. Havaintojen ja mielenkiinnon kohteiden jakaminen sosiaalisessa mediassa onkin osa käyttökokemusta.

Sovellustarjonnassa on tapahtumassa kohdentumista viihdeteollisuudesta hyötysovelluksiin. Niiden käyttömahdollisuudet voivat helpottaa ja nopeuttaa työtehtäviä sekä edesauttaa taloudellista kasvua. Myös opetustilanteissa tullaan käyttämään sekoitetun todellisuuden mahdollisuuksia tiedon visualisointiin josta esimerkkinä vaikkapa sosiaali- ja terveysala. Tekniikkaa voitaisiin soveltaa opetustilanteessa esimerkiksi onnettomuuspaikkojen visualisointiin lisäten tapahtuman autenttisuutta.

Lisätietoja

www.oamk.fi /hankkeet/mixedreality


Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran SeOppi-lehden numerossa 2/2012.

Kategoria SeOppi-artikkelit

Teksti Pasi Mattila

Tulevaisuuden oppimisympäristöjen kehityshankkeissa tavoitellaan pedagogisia, arkkitehtuurillisia ja teknologisia innovaatioita. Niitä suunnitellaan yhdessä käyttäjien kanssa oppilaiden ja opettajien arjen työhön sopiviksi. Oulussa ja Hämeenlinnassa 3D-oppimisympäristöt ovat jo käytössä.

Tehtyjen pilottitoteutusten ja hankkeiden perusteella pyritään luomaan pedagogisilta pohjilta käytettäviä oppimisympäristöjä, pelinomaisia sisältöjä sekä kehittämään teknologiaa edelleen.

Into ja motivaatio oppimiseen pelillisyyden avulla

Peruskoululaisten käyttöön on Oulussa toteutetuissa kehittämishankkeissa luotu 3D-virtuaalinen ja pelitodellinen oppimisympäristö. Ympäristö sisältää yhteisöllisen aulatilan, temaattisen luokkahuonetilan sekä yksityisemmän oman tilan opiskelua ja harjoittelua varten. Ympäristön käytöstä saatuja tuloksia hyödynnetään koulutushankkeessa, jossa luodaan virtuaalimaailmassa tapahtuvia oppi- ja koulutussisältöjä lukio-opetukseen ja ammatilliseen koulutukseen.

Ympäristö kehitettiin ja pilotoitiin Tulevaisuuden oppimisympäristöt EAKR-hankkeessa (TOY). Koulutuskäyttö ja mallien kehittäminen lukio- ja ammatilliseen koulutukseen jatkuu kansallisessa School Innovation and Learning Center ESR -hankkeessa (SILC).

Ammatillisen koulutuksen puolella on totuttu simulaattoreiden käyttöön opetuksessa. Ne antavat mahdollisuuden harjoitella autenttisia oppimistehtäviä virtuaalisissa harjoitteluolosuhteissa.

Tämän päivän simulaattorit toimivat tehokkaasti ajamisen ja koneiden hallintalaitteiden opiskelussa. Uusissa kokeiluissa on pyritty mallintamaan työn toinen puoli. Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja opettajien ympäristöön on mallinnettu Mustialan luonnonvarayksikön toimintaympäristö ja rakennukset sekä tuotu sinne puimuri- oppimismoduli. Tarkoitus on ollut mallintaa tilanteet ennen ajoa ja ajon jälkeen sekä vuosihuollon tapahtumat. Jatkossa on tarkoitus, että ympäristöä voidaan käyttää myös eri tilanteissa tapahtuvan toiminnan harjoitteluun, esimerkiksi viljatyyppien puintiin erilaisissa olosuhteissa. Tämän lisäksi ympäristössä on käytössä normaalit viestintä- ja tiedonesitysmahdollisuudet, ts. se voidaan kalustaa virtuaaliseksi oppimisympäristöksi kolmellekymmenelle yhtäaikaiselle käyttäjälle.

Puimuri-oppimismodulin lisäksi luotuun ympäristöön on mahdollista suunnitella mitä tahansa, esimerkiksi eläinten hoitoon tai kasvillisuuteen liittyviä oppimismoduleita.

Virtuaali-Mustialan ympäristö on toteutettu Hämeenlinnan ammattikorkeakoulun Mustialan luonnonvarayksikön tarpeisiin Mobiilisti ESR -hankkeessa (Puimuri).

Avoimeen lähdekoodiin perustuva realXtend teknologia

Virtuaalisten 3D-oppimis- ja koulutusympäristöjen kehittäminen on toteutettu realXtend teknologialla. RealXtend ei ole toinen maailma, vaan pikemminkin osa tai laajennus tätä todellisuutta.

RealXtend koostuu taustalla toimivasta perusteknologiasta ja sen päälle rakennettavista käyttöympäristöistä. Perusteknologian päälle rakentuu käyttäjien itse suunnittelemia toimintaympäristöjä ja niihin liitettyjä toiminnallisuuksia sekä työkaluja. Perusteknologian mukana tulee laaja joukko käyttökelpoisia työ - kaluja, kuten keskustelu- ja ääniyhteydet sekä perusesitysteknologiat. Käyttäjät pystyvät kehittämään omia maailmoja tai palveluita ja integroimaan rajapintojen kautta aikaisemmin kehitettyjä sähköisiä sovelluksia sekä sisältöjä.

Oppilaitosten ei ole järkevää investoida teknologiaan, vaan satsata itse sisältöön ja sen käytettävyyteen. Suljetussa koulutusympäristössä ei myöskään tule vastaan ikärajoja, koska käyttäjät ovat tilakohtaisesti määriteltävissä.

Virtuaalisten oppimisympäristöjen innovatiivisessa kehittämisessä olemme vasta alkutaipaleella. Oppimisen lisäksi 3D-ympäristöissä on myös monenlaisia esim. aluesuunnitteluun, maisemasuunnitteluun, sosiaali- ja terveyshuoltoon sekä matkailuun liittyviä mahdollisuuksia.

Oulun keskustasta on luotu yhdeksän korttelin kokoinen 3D-kaupunkimalli. Alueen laajentamista jatketaan samalla kuin panostetaan käytettävyyteen ja sisältöihin. Kaupunkimalli mahdollistaa kuntalaisten palveluiden integroimisen osaksi jokapäiväistä elinympäristöä.

Opiskelu 3D-maailmassa on rajatonta

Autenttiset 3D-oppimisympäristöt on saatettava luonnolliseksi osaksi oppimistilannetta. Mahdollisuudet ovat rajattomat, sillä perinteisestä kouluympäristöstä poiketen virtuaalimaailmaan voidaan mallintaa melkein mitä tahansa. Esimerkiksi Berliinissä on järjestetty taidegalleriaviikonloppu, jossa virtuaalimaailman kautta pystyi kiertämään ja osallistumaan 51 taidemuseon näyttelyihin viikonlopun aikana.

Teknologialla on mallinnettu eläintarha, jolloin biologian tunnin kuva muuttuu melkoisesti, kun opiskelija pääsee 3D-maailmassa nokikkain vaikkapa valkohäntäpeuran kanssa tai pelaamaan opiskelemansa ekosysteemin linnun tai kalan roolissa. Tulevaisuuden kielenoppimistilanteet tulevat muuttumaan globaaleiksi harjoitteluympäristöiksi, koska esimerkiksi ennen pitkää on mahdollista olla läsnä Japanissa tapahtuvassa japanin kielen opetustilanteessa.

”Oppimispalvelut ovat Suomen seuraava kruununjalokivi, kun rikkaat oppimisratkaisut ja virtuaaliset oppimisympäristöt yleistyvät opetuksessa. Oulu on tehnyt uudentyyppisen koulutuksen eteen paljon työtä. Siitä kertoo kaupungin nousu ensimmäisenä eurooppalaisena kaupunkina maailman seitsemän älykkäimmän fi nalistin joukkoon maailman älykkäimmän kaupungin valinnassa.”

Lisätietoja

www.cie.fi
www.realxtend.org
europe.immersiveeducation.org
www.tulevaisuudenkoulu.fi
www.intelligentcommunity.org


Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran SeOppi-lehden numerossa 2/2012.

Kategoria SeOppi-artikkelit

Teksti Liisa Ilomäki Helsingin yliopisto Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus
Minna Lakkala

Suomalaiskouluilla on periaatteessa hyvät mahdollisuudet käyttää uutta tietotekniikkaa, mutta vain osassa kouluista kokeillaan ja käytetään uusia menetelmiä, laitteita ja välineitä monipuolisesti ja menestyksellisesti. Suuri määrä kouluista tuntuu jämähtäneen vanhaan. Eritahtisen kehityksen syitä löytyy koulujen toimintatapojen eroista.

Vuosituhannen alussa tutkimme espoolaisia kouluja ja teimme ensimmäisen ”koulumallin”, johon kokosimme ne tekijät, jotka näyttävät vaikuttavan koulun kehittymiseen tietotekniikan kautta. Teoreettinen tausta koostui kolmesta kokonaisuudesta: koulun kehittämisen tutkimuksista, mm. Suomessakin tutun Michael Fullanin ajatuksista, tietokoneavusteisen yhteisöllisen oppimisen suuntauksesta, jota edustavat mm. Carl Bereiter ja Marlene Scardamalia, sekä tietotekniikan käytön ja osaamisen tutkimuksista, joita olimme itsekin tehneet.

Vuosina 2008–2011 olimme mukana TEKESin rahoittamassa Opetusteknologia koulun arjessa -hankkeessa, jossa keräsimme aineistoa uusista kouluista. Koulumalli täsmentyi ja pelkistyi, ja tarkastelimme ilmiöitä myös innovaatiotutkimuksen näkökulmasta. Mallin nimeksi tuli Innovatiivinen, kehittyvä koulu.

Rehtori luotsaa kouluyhteisön samaan maaliin

Innovatiivisen menestymisen tekijöitä löytyy helposti. Rehtorin roolia ei saa aliarvioida: hän on lopultakin se moottori, joka saa kouluyhteisön kulkemaan samaan suuntaan.

Opettajayhteisön yhteiset visiot ja tavoitteet ovat välttämättömiä, jotta koko koulu edistyisi. Yhdessä työskentelyn kulttuurin pitää olla rakenteissa eikä vapaaehtoisten varassa. Samoin vastuun toiminnasta pitää ulottua joka opettajaan niin että kaikki ovat mukana vastuullisissa tiimeissä. Opettaja ei todellakaan ole enää yksinpelaaja!

Yhteiset käytännöt ja mallit helpottavat kaikkia, sillä sovitut ratkaisut säästävät aikaa niin opettajilta kuin oppilailta ja auttavat keskittymään oleelliseen.

Se oleellinen osa on pedagogiikka: oppijakeskeinen oppiminen, jossa oppilaat/ opiskelijat työskentelevät yhdessä tavoitteellisesti ilmiöiden ja ongelmien parissa.

Vajavainen digiosaaminen vielä vallalla

Digitaalinen teknologia on apuväline itsenäisempään ja samalla yhteisölliseen työskentelyyn. Monet tutkimukset todistavat, että oppilaiden digitaalinen osaaminen on ”reikäistä” eikä ulotu esimerkiksi lähteiden käyttöön tai edes tiedon hakemisen taitoihin. Hyvät digitaalisen teknologian tukemat pedagogiset käytännöt antavat oppilaille sellaista teknologian osaamista, jota ei saavuteta kavereiden ja verkossa surffailun kautta.

Koulussakin on helppo innostua uusista teknisistä härpäkkeistä, mutta vaikeampaa on käyttää teknologiaa pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Ne koulut ja opettajat menestyvät, jotka miettivät yhdessä etenemistavan, työskentelevät järjestelmällisesti ja sitten etenevät sovittuun suuntaan.


Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran SeOppi-lehden numerossa 2/2012.

Kategoria SeOppi-artikkelit

Teksti Oili Salminen

Suosittu, kehuttu ja palkittu Senja opettaa sinulle ruotsia -oppimisprojekti eteni syksyllä 2012 kirjan julkistamiseen. Facebookin seinäkirjoituksista koostettu oppikirja on esimerkki uudesta toimintatavasta ja kirjatyypistä, missä tekijät tuottavat sisällön joukkoälyn voimin kaksikieliseksi oppikirjaksi. Fröken Senja opettaa edelleen riemuruotsia ÄLSKLINGSSVENSKA Facebookissa.

Senja Larsen kertoo, että ideana on harjoitella ruotsin kieltä, kulttuuria ja sääntöjä sekä niitä vahvistavia poikkeuksia. Kyseessä on täysin uusi tapa oppia ja olla vuorovaikutuksessa sosiaalisessa mediassa.

Toiminta sai alkunsa Facebookissa. Kiireinen Senja Larsen perusti vuoden 2011 alussa sivun, jota olisi itse halunnut seurata. Yksi tai kaksi uutta ruotsin sanaa päivässä -metodi kiinnosti yhtäkkiä suurta määrää ihmisiä. ”En osaa hyvin ruotsia, vaikka olin luvannut opettaa sitä muille, joten kun jäseniä oli yhtäkkiä tuhansia, houkuttelin mukaan opetustekstejä laatimaan sujuvasanaisia, hauskoja ja suvaitsevaisia palstan jäseniä ja kielikoulu sai siivet.”

Siitä lähtien on Senja opettaa sinulle ruotsia -sivua ylläpidetty parinkymmenen kanslistin voimin.

Yli 16 000 tykkääjän määrällä sivu kuuluu Suomen suosituimpiin sosiaalisen median yhteisöihin. Suosiota selittänee ainakin osittain se, että Senjan kielikoulussa oppimisesta tehdään huumorilla maustettu yhteinen harrastus.

Kielikoulu toimii opetustekstin ja siihen kertyneiden kommenttien varassa. Senjan koulun tekstit kirjoitetaan tarkan konseptin mukaisesti, vaikka niissä onkin riemukas ote. Opetustekstit ovat perusta, johon kommentaattorit lisäävät osaamisensa. Tekstien runko on suomen kieltä, jonka sekaan laitetaan ruotsin kielen käännöksiä. Ummikkosuomenkielinen voi siis lukea tekstin ensin katsomatta ruotsin kielen sanoja, ja se toimii silti.

Ruotsinkieliset käännökset kirjoitetaan aina tikkukirjaimilla MED VERSALER, siinä muodossa missä ne olisivat, jos koko lause olisi ruotsiksi. Suomenkieliset sanat kirjoitetaan pienillä kirjaimilla.

”Sekoitamme opetusteksteihin uudenaikaista ja vanhoillista ruotsia, riikinruotsia ja suomenruotsia. Kommenteissa esiintyy usein murreruotsia. Joskus mukaan lipsahtaa ilolla kirous tai muu epäsovinnainen sana. Iloitsemme monimuotoisuudesta. Kieli ei ole staattinen, se muovautuu sen mukaan, miten sitä käytetään”, Senja Larsen kertoo.

Seinäkirjoituksista kirjaksi

Kirja koostettiin talkooperiaatteella päivittäin julkaistuista opetusteksteistä (noin 300), jotka ovat pituudeltaan korkeintaan 420 merkkiä, ja niihin tulleista 16 000 kommentista. Mukaan on koottu satojen ihmisten kommentteja. Kirjassa on opetustekstien lisäksi yli 2 500 kommenttia yhteisön jäseniltä. Ahkerimpia kommentaattoreita oli kaikkiaan 42, heidän sutkautuksiaan julkaistiin kirjassa yli kymmenen. Kuvitustyöhön valikoitui suuresta hakijajoukosta Nadja Andersson.

Kirja nitoo yhteen perinteisen kirjan ja sosiaalisen median hektisen tahdin, jossa puheenaihe vaipuu unohduksiin muutamassa päivässä. Kirjassa nämä molemmat puolet on yhdistetty yksiin kansiin.

”Virheitäkin jätettiin kirjaan, sillä tykkäämme niistä. Virheiden tekeminen on välttämätön oppimisen etappi. Jos on kivaa, aina parempi. Mikäli vielä jaksaa olla pienellä tavalla sinnikäs ja opetella vaikka vain yhden asian päivässä, on vuoden kuluttua jo hyvin kärryillä. Kirjaa voikin lukea vaikka siten, että käsittelee yhden aiheen joka päivä."

Kovin urakka heti kokoamis- ja kuvitustyön jälkeen oli oikolukeminen. Sosiaalisessa mediassa käytetään rentoa kieltä, usein unohdetaan isot alkukirjaimet ja välimerkit, eikä mikään oikolukuohjelma ymmärrä kahta kieltä. Oikolukuun osallistuivat Senjan kanslian jäsenet sekä seitsemän vapaaehtoista, joihin kuului niin kääntäjiä kuin opettajia.

”Tavoitteena oli varmistaa kielen oikeellisuus, jotta kirjaa voidaan käyttää esimerkiksi opetuksessa. Halusimme kuitenkin kunnioittaa kommentaattorien otetta sekä löytää tasapainon kirjoittajan persoonallisen otteen ja todennäköisimmin tarkoittaman merkityksen välille.”

Joukkorahoituskokeilu jäi yritykseksi

Kirjan tekeminen ja julkaiseminen ei ole ilmaista. Kuvitukseen, taittoon sekä hallinnointiin tarvittiin varoja ja siksi varainhankintaa varten järjestettiin yksi Suomen ensimmäisistä joukkorahoitushankkeista. Yhteisö käynnisti heinäkuussa 2012 hankkeen, jolla haluttiin selvittää, löytyykö kirjalle menekkiä. 30 päivän aikana ennakkotilauksia kirjasta ja sen oheistuotteista tuli 345 kappaletta. Hanke toteutettiin maailman suurimmassa joukkorahoituspalvelussa Kickstarterissa, jonka avulla on rahoitettu yli 23 000 projektia yhteensä noin 200 miljoonalla eurolla.

Joukkorahoitushanke onnistui yli odotusten, mutta ennen kirjan julkaisemista se jou- duttiin peruuttamaan. Suomen lainsäädännön mukaan joukkorahoitus tällaisessa tapauksessa ei ole laillista, joten poliisihallituksen esittämän kannan vuoksi Senja-kirjalle kerätty ennakkorahoitus palautettiin antajille, mutta kirjan he saivat siitä huolimatta.

Fröken Senja arvioi, että talkootyö onkin oikeastaan ainoa tapa, jolla näin suuritöinen kirja olisi voitu saada kansien väliin.

Joukkorahoituskokeilu nosti keskustelun, jolla saattaa olla vaikutuksia tulevaisuuden päätöksissä. Asiaan ovat jo ottaneet kantaa monet kansanedustajat ja ministerit ja verkkoon on perustettu rahankeräyslakia uudistava ryhmä.

Kirja julkistettiin syyskuussa suorassa verkkolähetyksessä Googlen Hangoutin avulla pienellä teknologialla ja samalla tallennettiin YouTubeen.

Senja on palkittu myös eEemeli-kisassa

Kieliopetushanke on saanut laajalti tunnustusta. Sille on myönnetty Suomen kieltenopettajien liiton Vuoden kieliteko 2011 -palkinto, Suomen eOppimiskeskuksen Parasta Parasta -palkinto, Kulturfondenin yhteisöpalkinto ja Hugo Bergroth -seuran Språksporre vuonna 2012.

Lisätietoja

Senja Larsen
e-mail | senja.larsen(at)gmail.com
puh. | +358 50 551 1377

www.facebook.com/senjaopettaa
Kirjan julkistaminen YouTubessa 


Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran SeOppi-lehden numerossa 2/2012.

Kategoria SeOppi-artikkelit

Suomen eOppimiskeskus ry:n julkaisema SeOppi on ainoa e-oppimisen alalla ilmestyvä jäsenlehti. Lehti tarjoaa ajankohtaista ja syventävää tietoa e-oppimisen uusista ilmiöistä, tuotteista ja ratkaisuista sekä niiden hyödyntämisestä. SeOppi-lehti kokoaa alan ammattilaiset, yritykset, yhteisöt sekä toimijat ja johdattaa e-oppimisen tiedon äärelle.

 SeOppi 2/2012 - Verkostot voimavaraksi 

Lehden aiheita:

Open Knowledge Festival kokosi avoimen tiedon lähettiläät Helsinkiin

AVO 2 tuottaa avoimuudesta voimaa oppimisverkostoihin

ESR-hankkeet AVO ja SoMy yhdistivät voimansa Virtuaali-Qelluntaissa

Avoin tieto yhdistää Open Knowledge Foundationin Tampereen opiskelijoihin

Lisätyn todellisuuden hankepilotit käynnistyivät 

xTune – uusi tapa yhdistää osaamista organisaation sisällä

Fröken Senja ja ruotsin oppimisen ihanuus

Tietoverkkoja sovelletaan vielä suppeasti opetuksessa

Innovatiivinen, kehittyvä koulu -malli auttaa tietotekniikan pedagogisessa käytössä

AKTIIVI-ohjelma on alkanut tuotteistaa hanketuloksia

Millä sytyttää sisäinen motivaatio opetusteknologian oppimiseen?

PK-yrityksissä siirrytään mobiiliaikaan

3D voi viedä luokkahuoneesta maailman ääriin

Mitä on sekoitettu todellisuus?

Matka luolan (synty)perille

Vieraana ALTissa – englantilaisessa eOppimiskeskuksessa 

Politiikan uusi areena on sosiaalinen media

TIEKE kehittää työkalun tvt-taitojen arviointiin

Artikkeleihin voit tutustua myös Julkaistut artikkelit -sivulla.

SeOppi022017kansi

SeOppi 2|2017
Marraskuu 2017

Julkaisu sisältää artikkeleita mm. seuraavista aiheista:

  • Oppimisanalytiikka opon apuna
  • Paikkatietoa ja oppimista aidossa ympäristössä
  • DigiKilta - verkostojen verkosto
  • Developing distance learning in computer aided design

Julkaisua painettiin 2 500 kappaletta.

pdf | SlideShare


SeOppi 01 2017 kansi

SeOppi 1|2017
Huhtikuu 2017

Julkaisu sisältää artikkeleita mm. seuraavista aiheista:

  • Mistä oppimisanalytiikassa keskustellaan?
  • Askeleita lukion arviointikulttuurin uusille poluille
  • Tavoitteellinen ja keskittynyt yhdessä tekeminen – avaimet digiajan oppimiseen
  • Virtuaalitodellisuutta tulevaisuudessa – mikä on realismia ja mikä fiktiota kouluissa

Julkaisua painettiin 5 000 kappaletta.

pdf | SlideShare


SeOppi 02 2016 kansi

SeOppi 2|2016
Marraskuu 2016

Julkaisu sisältää artikkeleita mm. seuraavista aiheista:

  • Multimodality and learning: Increasing understandability and accessibility
  • Personal learning paths as visual roadmaps
  • Oppimisanalytiikka hälyttää toimimaan
  • Yhtenäinen oppimisympäristö TVT-strategian tavoitteena

Julkaisua painettiin 2 000 kappaletta.

pdf | SlideShare


SeOppi 2016 01 Sivu 01 185x261

SeOppi 1|2016 - Tehdään tulevaisuus
Huhtikuu 2016

Julkaisu sisältää artikkeleita mm. seuraavista aiheista:

  • Koulun digiloikkaan monta reittiä
  • Visuaalinen OPS helpottaa omien tavoitteiden asettamista ja oman oppimispolun hahmottamista
  • Digitaalisaatio ja oppiminen – miten välttää pinnallinen koheltaminen?
  • Osaamisen todentaminen yksilön ja työelämän yhteinen etu?

Julkaisua painettiin 5 000 kappaletta.

pdf | SlideShare


SeOppi 2015 2 kansi

SeOppi 2|2015 - Tehdään tulevaisuus
Marraskuu 2015

Kaksikielinen julkaisu sisältää artikkeleita mm. seuraavista aiheista:

  • Koodaus tulee kouluun - 10 myyttiä ja väärinymmärrystä
  • Teaching the Cloud
  • XEdu - vauhtia koulutusinnovaatioihin
  • Maailma on oppikirja

Julkaisua painettiin 4 000 kappaletta.

pdf | SlideShare


SeOppi-2015-1 kansi 185x261

SeOppi 1|2015 - Tehdään yhdessä
Huhtikuu 2015

Julkaisu sisältää artikkeleita mm. seuraavista aiheista:

  • Flow! Miten sinä saat sen aikaan?
  • Koneäly arkistuu oppimisessa
  • Onko avoimuus ja aktiivisuus arkipäiväämme
  • Nyt on aika keskittyä pedagogiikkaan
  • Lukiot tarvitsevat kokonaisvaltaisia digitaalisia oppimissisältöjä

Julkaisua painettiin 5 000 kappaletta.

pdf | SlideShare


SeOppi-lehti 314 185x261

SeOppi 3|2014 - eLearning in Finland
Marraskuu 2014

Julkaisu sisältää artikkeleita mm. seuraavista aiheista:

  • Jill Jameson: Leadership of web-based learning is everyone's business
  • From open to learning space - steps to open pedagogy
  • Empowering civil society
  • Open educational resources - valuable resources for Finland
  • The hottest thing right now - MOOC

Julkaisua painettiin 3 000 kappaletta.

pdf | SlideShare


SeOppi-lehti 214 185x261

SeOppi 2|2014 - Avointa yhteistyötä
Lokakuu 2014

Julkaisu sisältää artikkeleita mm. seuraavista aiheista:

  • Yli 100 motivointi-ideaa verkko-opetukseen
  • Verkko-oppimisen johtaminen on yhteinen asia
  • Korkea istumasaldo on terveydelle haitaksi
  • Kokemuksia miljoonahankkeen avoimesta valmistelusta
  • Avoimet oppimateriaalit Suomen voimavaraksi
  • Mobiilia ja työelämälähtöistä opiskelua
  • Modernin hankkeen työkalut

Julkaisua painettiin 2 100 kpl.

pdf | Slideshare


SeOppi-lehti 114 200x282

SeOppi 1|2014 - Innostu, onnistu, opi
Huhtikuu 2014

Julkaisu sisältää artikkeleita mm. seuraavista aiheista:

  • Kerro kerro kuvastin – TVT:n käyttö oppilaitoksissa tulevaisuudessa?
  • Miten avoin tieto etenee kunnissa?
  • Koulutuksen pilvipalvelu tuo opetuksen työvälineet käyttöön
  • Verkkopohjainen rahoitusopas vauhdittaa koulutusvientiä

Julkaisua painettiin 5 000 kpl.

pdf | SlideShare


kansi313

SeOppi 3|2013 - eLearning in Finland
Marraskuu 2013

Julkaisu sisältää artikkeleita mm. seuraavista aiheista:

  • Peer learning supporting collaboration and creativity in organisations
  • Kiltakoulut, Guild Schools – for active vocational students with working-life skills
  • Social media and Finnish general education in the year 2023
  • The open future of virtual worlds

Julkaisua painettiin 2 000 kpl.

pdf | Slideshare


SeOppi-lehti 2 13 kansi

SeOppi 2|2013 - Lupa onnistua
Lokakuu 2013

Julkaisu sisältää artikkeleita mm. seuraavista aiheista:

  • Vertaistyöskentelyllä työniloa ja sujuvuutta
  • Digitaalisuus mullistaa käsityksiä
  • Opus-hanke kokeilee
  • Mitä hyötyä on hankkeista?

Julkaisua painettiin 3 000 kpl.

pdf | Slideshare


 SeOppi-lehti 113 kansi

SeOppi 1|2013 - Opetus ja koulutus
Huhtikuu 2013

Julkaisu sisältää artikkeleita mm. seuraavista aiheista: 

  • Erinomainen oppimispeli on leikkiä, luovuutta ja kokemuksellisuutta
  • Tietotyö on jatkuvaa yhdessä oppimista
  • Opetussuunnitelmat uudistuva: TVT-osaaminen nostetaan esiin
  • OAJ kehottaa oppilaitoksia käymään pelisäännöt läpi oppimateriaalin osalta

Julkaisua painettiin 5000 kpl.

pdf | Slideshare


SeOppi-lehti 3 2012 Page 01

SeOppi 3|2012 - eLearning in Finland
Marraskuu 2012

Julkaisu sisältää artikkeleita mm. seuraavista aiheista: 

  • Augmented Reality Pilot Projects taken off to a good start
  • How Do We Kindle Internal Motivation for Understanding Learning Technologies?
  • Visiting Association for Learning Technology ALT in England
  • Open Knowledge Festival Brought Open Knowledge Ambassadors to Helsinki

Julkaisua painettiin 3000 kpl.

Slideshare


SeOppi-lehti 2 2012 Page 01

SeOppi 2|2012 - Verkostot voimavaraksi
Lokakuu 2012

Julkaisu sisältää artikkeleita mm. seuraavista aiheista: 

  • AVO 2 vauhdissa! Hanketeemat esillä
  • Millä sytyttää sisäinen motivaatio?
  • PK-yrityksissä siirrytään mobiiliaikaan
  • Ilmiöiden visualisointi onnistuu monin tavoin - Open Knowledge Festival
  • 3D voi viedä luokkahuoneesta maailman ääriin

Julkaisua painettiin 2000 kpl.

Slideshare


SeOppi-lehti_1_2012

SeOppi 1|2012 - Oppiminen ja koulutus
Huhtikuu 2012

Julkaisu sisältää artikkeleita mm. seuraavista aiheista:

  • Käyttäjät muodostavat verkko-opetuksen arvon
  • Opetus, tiede ja tutkimus – uusi 2.0-vaihe SOMEttamalla
  • Nettikansaa kätilöidään
  • Internet-palveluiden käyttöehdot tarkentuvat 

Julkaisua painettiin 5000 kpl.


seoppi_ENG_3_2011

SeOppi 3|2011 - eLearning in Finland 
Marraskuu 2011

Julkaisu sisältää artikkeleita mm. seuraavista aiheista: 

  • Creating a virtual coffee room for a project network: Experiences of the use and selection of a communication tool in a distributed network
  • Exporting brilliant futures
  • Social Media for Learning – Who Are Involved?
  • No school left behind

Julkaisua painettiin 3000 kpl.


seoppi_FI_2_2011

SeOppi 2|2011 - Business & Cloud Learning
Lokakuu 2011

Julkaisu sisältää artikkeleita mm. seuraavista aiheista: 

  • Pilvet hajauttavat oppimateriaalit – Omaa oppimisen työkalupakkia helppo räätälöidä
  • AVO-helmet hohtavat kauas
  • Mitä järkeä on tehdä sosiaalisen median lukiokurssi avoimesti verkossa?
  • Eväitä teknologian pedagogiseen käyttöön

Julkaisua painettiin 3000 kpl.


seoppi_fi_1_2011_page_01

SeOppi 1|2011 - Education & Training
Huhtikuu 2011

Julkaisu sisältää artikkeleita mm. seuraavista aiheista:

  • Kymmenes eEemeli sai palkintonsa ITK-konferenssissa
  • Uusia innovatiivisia ammattikoulutuksen oppimisympäristöjä - Sosiaalinen media innostaa oppimaan
  • Hankeverkosto keskustelee virtuaalikahvipöydässä
  • Pelillisyys avaa uusia ulottuvuuksia oppimiseen.

Julkaisua painettiin 5000 kpl.


19

SeOppi 3|2010 - eLearning in Finland
Marraskuu 2010

Julkaisu sisältää artikkeleita mm. seuraavista aiheista:

  • Kid Power: A New Generation in the Social Media
  • World Class Education from Finland
  • Distance participation online is becoming more common - You do not always need to go there

Julkaisua painettiin 2000 kpl.


18

SeOppi 2|2010 - Networks in Business
Marraskuu 2010

Julkaisu sisältää artikkeleita mm. seuraavista aiheista:

  • Kid Power: Uusi sukupolvi sosiaalisessa mediassa
  • Future Learning Finland vauhdittaa koulutusvientiä
  • Etäosallistuminen verkon kautta yleistyy - aina ei tarvitse mennä tapahtumapaikalle

Julkaisua painettiin 3000 kpl.


17

SeOppi 1|2010 - Education & Training
Huhtikuu 2010

Julkaisu sisältää artikkeleita mm. seuraavista aiheista:

  • Verkosta vahvuuksia - oppimissisältöala murroksessa
  • Sosiaalinen media uudistaa innovaatiotoiminnan
  • InnoAulassa ei ahdista - pedagogisen sisustamisen suuntaa Oulusta

Julkaisua painettiin 5000 kpl.


1

SeOppi 3|2009 - Social Media
Marraskuu 2009

Julkaisu sisältää artikkeleita mm. seuraavista aiheista:

  • Maailma on avoin yhdessä oppimiselle
  • Yritykset digiajan viidakossa
  • Luokkahuonerutiinit verkkoon
  • Osallistumistaloudessa ketterät ja uusia tuulia haistavat pärjäävät parhaiten

Julkaisua painettiin 3000 kpl.


 2

SeOppi 2|2009 - eLearning in Finland
Marraskuu 2009

Julkaisu sisältää artikkeleita mm. seuraavista aiheista:

  • The world is open to collaborative learning
  • Sometu - social media as a tool for learning
  • Learning where you are - mobile pedagogy is a genuine opportunity
  • Land ahoy! Finnish educators conquering virtual land in Second Life

Julkaisua painettiin 2000 kpl.


 3

SeOppi 1|2009 - Education & Training
Huhtikuu 2009

Teema: avoimet oppimisympäristöt

Julkaisu sisältää artikkeleita mm. seuraavista aiheista:

  • Ilmiöpohjaisuus - mielekkyyttä oppimiseen
  • Digitaaliset ekosysteemit
  • Elämää "tulevaisuuden laboratoriossa"
  • Tavoitteena kokonaisvaltainen oppiminen
  • Vinkkiverkko - vertaisvirtaa opettajille

Julkaisua painettiin 5000 kpl.


 4

SeOppi 2|2008 - Business & Social Media
Marraskuu 2008

Julkaisu sisältää artikkeleita mm. seuraavista aiheista:

  • Blended learning - sulautuvaa oppimista
  • Ketterä yritys 2.0 toimii kun anatomia on kunnossa
  • Wiki-kokemuksia suomalaisissa organisaatiossa
  • Mobiilioppiminen - ikuinen lupaus vai vakavasti otettava täydennys oppimismenetelmien työkalupakkiin?

Julkaisua painettiin 5 000 kpl.


 5

SeOppi 1|2008 - Research & Education
Huhtikuu 2008

Teema:e-Oppimisen uudet tekniikat ja toimintatavat

Julkaisu sisältää artikkeleita mm. seuraavista aiheista:

  • Kouluyhteisön e-valmiutta lisättävä
  • Sosiaalinen media oppimisen tukena
  • Verkossa ja verkostoissa muhii osaaminen
  • Podcasting oppimisen tukena

Julkaisua painettiin 5 000 kpl.


 6

SeOppi 3|2007 - Finnish Digibusiness
Marraskuu 2007

Teema: Suomalainen digibusiness ja e-oppimisen laatu

Lehti julkaistiin Online Educa -konferenssiin Berliiniin ja sen tarkoituksena on esitellä suomalaista e-osaamista ja digibusinesta. Lehti tehtiin yhteistyössä Digitaaliset sisällöt -osaamisklusterin kanssa.

Julkaisua painettiin 2 000 kpl.


 7

SeOppi 2|2007 - Quality & Business
Lokakuu 2007

Julkaisu sisältää artikkeleita mm. seuraavista aiheista:

  • Virtuaalikokoukset kehittyvät arjen hyödykkeiksi
  • Eurooppalaista e-oppimisen laatua
  • Verkkokokoontumiset onnistuvat sekä uusien että vakiintuneiden järjestelmien avulla
  • Second Life - Synteettisen maailman mahdollisuuksia

Julkaisua painettiin 5 000 kpl.


 8

SeOppi Research & Education
-teemajulkaisu ilmestyi huhtikuussa 2007.

Teema: e-Oppiminen oppilaitoksissa ja e-oppimisen tutkimus.

Julkaisu sisältää artikkeleita mm. seuraavista aiheista: Oppimisaihiot oppimisalustoilla, Menestyvä e-oppija, E-oppiminen antaa potkua työelämään ja vientiin, Puikkari.fi, Verkko-oppimisen kehittäminen oppilaitoksissa, Medialukutaidon asiantuntijat, Verkostopedagogiikka ja eLaatu.

Mukana olevat yritykset: Discendum Oy, Hämeen osaamiskeskus, Academica Information Oy ja Hämeen ammattikorkeakoulu.

Julkaisua painettiin 5 000 kpl.

 9

SeOppi eLearning in Finland
-julkaisu ilmestyi marraskuussa 2006.

Teema: eLearning in Finland

Lehti julkaistiin Online Educa -konferenssiin Berliiniin ja sen tarkoituksena on esitellä suomalaista e-osaamista. Lehden liitteenä julkaistiin Culminatum Ltd:n Learning Business Cluster in Finland -julkaisu, joka sisältää kattavan listan Suomessa toimivista e-oppimisen alan yrityksistä.

Julkaisussa mukana olevat organisaatiot: elTRIO-verkosto, Jyväskylän yliopisto/TITU, Hämeen osaamiskeskus ja Hämeen ammattikorkeakoulu.

Julkaisua painettiin 3 000 kpl.

 10

SeOppi Business
-teemajulkaisu ilmestyi lokakuussa 2006.

Teema: e-Oppiminen yrityksissä sekä yhteisöllinen oppiminen.

Julkaisu sisältää artikkeleita mm. seuraavista aiheista: Internetin uudet tuulet, verkostohyötyjen edellytykset, ryhmässä oppiminen tiivistyy.

Mukana olevat yritykset: 3T Ratkaisut Oy, Irti Huumeista ry ja Hämeen ammattikorkeakoulu.

Julkaisua painettiin 5 000 kpl.

 11

SeOppi Education & Training
-teemajulkaisu ilmestyi huhtikuussa 2006.

Teema: e-Oppiminen oppilaitoksissa ja julkisella sektorilla.

Julkaisu sisältää artikkeleita mm. seuraavista aiheista: Sosiaalinen media ja koulutus, e-oppimisen moniulotteinen laatu, erilaiset oppijat ja oppimateriaali verkko-opetuksessa, verkko-opetus virtuaaliammattikorkeakoulussa ja opetushallituksen linjaukset verkko-opetuksen vakiinnuttamiseksi

Mukana olevat yritykset: Edusolutions Oy/Markkinointi-instituutti, Discendum Oy, elTRIO-verkosto, Hämeen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto/TITU, Porin aikuiskoulutuskeskus/eVerkko-oppimiskeskus ja Pomentor Solutions Oy.

Julkaisua painettiin 5 000 kpl.

 12

SeOppi Business
-teemajulkaisu ilmestyi syyskuussa 2005.

Teema: e-Oppiminen yrityksissä sekä oppimisteollisuus.

Julkaisu sisältää artikkeleita mm. seuraavista aiheista: Tuottavuus tietotyössä, simulaattoripohjainen koulutus ja e-oppimisen yrityskoulutusmarkkinat.

Mukana olevat yritykset: Edusolutions Oy / Oriflame Oy, Discendum Oy, NetOp Finland Oy, Edutainment.fi, Hämeen ammattikorkeakoulu ja 3T Ratkaisut Oy .

Julkaisua painettiin 5 000 kpl.

 13

SeOppi Education & Training
-teemajulkaisu ilmestyi huhtikuussa 2005.

Teema: e-Oppiminen oppilaitoksissa ja julkisella sektorilla.

Julkaisu sisältää artikkeleita verkko-opetuksesta eri kouluasteilla kuten esimerkiksi peruskoulusta, ammatillisesta koulutuksesta ja ammattikorkeakoulutuksesta.

SeOppi-julkaisun liitteenä toteutettiin ITK´05 (Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa) -konferenssin näytteilleasettajajulkaisu.

Julkaisua painettiin 5 000 kpl.

 14

SeOppi Business
-teemajulkaisu ilmestyi marraskuussa 2004.

Teema: e-oppiminen yrityksissä.

Julkaisu sisältää artikkeleita verkostoitumisen tärkeydestä, digitaalisen oppimateriaalin arvionnista sekä oppimisteollisuudesta.

Lisäksi julkaisussa esitellään 10 e-oppimisen alan yrityksen tuotteita ja toimintatapoja case-esimerkkien muodossa.

Mukana olevat yritykset: Rastor Oy, 3T Ratkaisut Oy, eWSOY, Tieturi Vision Oy, Culminatum Ltd., Viope Solutions Oy, Dovitra Oy, Edusolutions Oy, NetOp Finland Oy.

Julkaisua painettiin 5 000 kpl.

 15

SeOppi -julkaisu ilmestyi huhtikuussa 2004.

Julkaisu sisältää artikkeleita mm.
medialukutaidon tilasta Euroopassa,
e-Osaajan taidot koulutusohjelmasta,
e-Oppinen KONEella,
Etelä-Karjalan Tietomaakunta koulutushankkeesta,
Digitaalisesta eriarvoisuudesta,
Suomen eOppimiskeskuksen jaostoiminnasta.

Julkaisua painettiin 2 000 kpl.

 16

SeOppi -julkaisu ilmestyi lokakuussa 2003.

Julkaisu sisältää artikkeleita mm.
Verkko-oppimisesta Valiossa,
Yritysten verkkokoulutuksesta,
e-Kirjastosta oppimiskultttuurin tukijana,
e-Oppimisen salaisuuden paljastumiseta
e-Oppimisprojekteista

Julkaisua painettiin 1 000 kpl.

 

 

Kategoria Seoppi FI
27.08.2012

Ehdot

Maksuehdot:

Laskutus tapahtuu ilmoituskohtaisesti euroissa, 14 pv netto laskun päiväyksestä.

Viivästyskorko:

11%

Jäsenalennus:

Myönnämme Suomen eOppimiskeskuksen päättäville yhteisöjäsenille 10% jäsenalennuksen ilmoituksista ja artikkeleista.

Reklamaatiot:

Huomautukset virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa lehden ilmestymisestä.

Ilmoituksen peruuttaminen:

Peruutukset viimeistään varauspäivämäärään mennessä. Viimeisen varauspäivän jälkeen tulleista peruutuksista lehti laskuttaa 50% ilmoituksen hinnasta.

Lehden vastuut ja oikeudet:

  • Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. 
  • Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. 
  • Julkaisemamme artikkelit ovat tarkastettu huolella, mutta emme kuitenkaan takaa niiden virheettömyyttä emmekä vastaa esiintyneistä virheistä. 
  • Lehteen tuleva aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla että, Suomen eOppimiskeskus ry saa käyttää aineistoa hyvän kustannustavan mukaisesti ilman eri korvausta omassa tiedotustoiminnassaan. 
  • Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain Suomen eOppimiskeskus ry:n luvalla.
Kategoria Seoppi FI