Opus-hanke kokeilee oppikirjaa oppimisympäristönä

30.10.2013

SeOppi 2/2013

Teksti Anne Rongas
Kari A. Hintikka

Sulautuva, kaikkiallinen, digitalisoituva, vuorovaikutteinen ja aktivoiva ovat joitain adjektiiveja, joilla opettajat kuvailevat uudistuvaa oppikirjaa. Oppikirja oppimisympäristönä eli tuttavallisemmin Opus-hanke kokeilee, mitä kaikkea oppikirja voi nykypäivänä olla ja millainen se voi olla kymmenen vuoden päästä.

Opus on Otavan Opiston ja Suomen eOppimiskeskuksen koordinoima pilottikokonaisuus, jossa on mukana seitsemän koulua viideltä paikkakunnalta: Mikkeli, Nurmijärvi, Hämeenlinna, Orimattila ja Turku, kouluasteita esikoulusta päivä- ja aikuislukioon. Hanketta rahoittaa Opetushallitus.

Pilottikouluissa kokeillaan uusimuotoisen oppikirjan erilaisia mahdollisuuksia ja roolia oppimisessa. Hankeidea jalostettiin ITK 2013 -konferenssitapahtuman keräämistä ideoista. Oppikirja oli osallistujien unelmissa monimediainen ja yhteisöllinen, ei siis pelkkä kirja tai tuote vaan toimintatapa, rikas ja muunteluun taipuva oppimisympäristö. Unelmaa viedään jo toteen. Esimerkiksi Savonlinnan Normaalikoulun ekaluokkalaiset kokeilevat tehdä aapisensa yhdessä.

Opus tuottaa katsauksen uudistuvan oppikirjan muodoista sekä aiheen käsitteistöstä. Hanke seuraa ja kokoaa aihepiirin ajankohtaistietoa sekä avaa avoimen osallistumisen kanavia kaikille aiheesta kiinnostuneille. Sosiaalisen median kanavilla tunnisteena toimii #opus2015.

Laajasti ajatellen hankkeen nimi voidaan kääntää myös toisin päin: Oppimisympäristö oppikirjana. Autenttiset ympäristöt, vertaisopettaminen ja vastavuoroinen opettaminen yhdessä oppisisältöjen tuottamisen kanssa ovatkin eräs pilotoinnin kohde. Videoitten, valokuvien, äänitallenteiden ja muun avulla ympäristöä havainnoidaan ja havainnoista kootaan kollaaseja tai havainnoilla täydennetään valmiita aineistoja.

Oikein käytettynä sulautuvan opetusteknologian avulla oppijoiden luovuus ja ongelmanratkaisukyky kehittyvät. Lisäksi oppikirjan, vaikkapa videoilla rikastetun kokonaisuuden, tekeminen opettaa medialukutaitoa sekä tuo teknologian käyttötaidon oppimisen tasa-arvoisesti kaikille.

Kiteytetysti tavoitteena on monilukutaito, johon kuuluu sekä taito lukea että taito tuottaa monikanavaisia sisältöjä. Tekeminen edistää ymmärtämistä ja sisältöjen tulkintaa. Näin myös mediakriittisyys, tuo informaatioaikakauden tärkeä taito, kehittyy.

Uudenlainen oppikirja voi toimia erityyppisissä päätelaitteissa ja saman sisällön sovittaminen erilaisten oppijoiden tarpeisiin helpottuu. Teknologia ei tarkoita enää vain tietokoneen kanssa paikoillaan kyhjöttämistä. Sisältöjä voi katsella, kuunnella, tunnustella, niihin voi tutustua vaikka keholla ohjaten. Tuottaminen voi tapahtua kirjoittamisen lisäksi puhumalla, piirtämällä tai taltioimalla ja editoimalla. Näin esimerkiksi aistivammat ja lukihäiriö eivät ole esteenä yhteistoiminnallisessa oppimisessa.

Oppikirjaa voidaan tehdä myös useissa kouluissa ympäri Suomea ja ulkomaita myöten. Samoilla periaatteilla oppikirja oppimisympäristönä voi avata aineistoksi ja lähteeksi myös koko muun ympäröivän yhteiskunnan, lähiseudut, jopa kaukaisemmat kohteet.

Oppimissisältöjen ja oppimisympäristöjen integrointi auttaa parhaimmillaan oppijaa soveltamaan opittua useaan asiayhteyteen. Kun TVT ja mobiilioppimisen apuvälineet sulautuvat osaksi oppimisympäristöä, oppija saa, Kai Hakkaraista lainaten, älyllisiä proteeseja. Uusi oppikirja voi toimia tällaisena eheyttäjänä ja oppimisympäristöjen monipuolistajana.

Lisätietoja

http://opus2015.wordpress.com/

Somekanavilla: #opus2015 

Luettu 5995 kertaa Viimeksi muokattu 30.10.2013