Yhdistetty rekisteriseloste ja rekisteröidyn informointi
Tietosuoja-asetus 13. artikla

Laadittu 12.6.2018
Päivitetty 12.6.2018

Rekisterinpitäjä

Suomen eOppimiskeskus ry
Y-tunnus: 1899013-7

Suomen eOppimiskeskus ry
Crazy Town
Viipurintie 4
13200 Hämeenlinna

Muut yhteystiedot
https://www.eoppimiskeskus.fi/yhteystiedot

Rekisteristä vastaava yhteyshenkilö

Niina Kesämaa
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
040 827 6378

Rekisterin nimi

SeOppi-lehden jakelu- ja yhteystietolista

Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus

Tietoja käsitellään

  • SeOppi-lehden postittamiseksi
  • lehteen tulevien aineistojen toimittamiseen liittyvää viestintää varten

Rekisterin tietosisältö

SeOppi-lehden postittamista varten rekisteriin tallennetaan:

  • yhteyshenkilön nimi, organisaatio, postitusosoite
  • sidosryhmä, johon henkilö kuuluu (esim. yhdistyksen jäsenyys, hanke tms.)

Lehteen tulevien aineistojen toimittamista varten rekisteriin tallennetaan:

  • yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot
  • laskutustiedot artikkeli- tai ilmoitustilan laskuttamiseksi
  • tiedot varatusta artikkeli- tai ilmoitustilasta
  • lehteen tuleva aineisto

Säännönmukaiset tietolähteet

Tiedot saadaan rekisteröidyiltä itseltään ja niitä kertyy rekisterinpitäjän toiminnan yhteydessä.

Tietojen säännönmukaiset luovutukset

SeOppi-lehden postittamista varten lehden jakelulista toimitetaan lehden tuotannosta vastaavalle MAK Media Oy:lle.

MAK Media Oy on sitoutunut noudattamaan toiminnassaan voimassa olevia lakeja ja hyvää kauppiastapaa sekä Suomessa hyväksyttyjä mainontaa ja markkinointia koskevia perussääntöjä.

Tietojen siirto EU:n tai ETA:n ulkopuolelle

Tietoja säilytetään Google Drive -palvelussa. Google on sitoutunut noudattamaan EU-komission mallisopimuslausekkeita taatessaan riittävän tietosuojatason käsittelemilleen tiedoille (Google Data Processing and Security Terms 2.0).

Artikkeli- ja ilmoitustila laskutetaan Visma Netvisor -palvelun kautta. Visma varmistaa henkilötietojen käsittelyn luottamuksellisuuden, eheyden ja tietojen saatavuuden tietosuojalainsäädännön mukaisesti.
https://www.visma.fi/yksityisyydensuoja/etusivu/

Tietojen julkisuus

SeOppi-lehden jakelulista ei ole julkinen. Myöskään lehden sisältöjen toimittamiseen liittyvät yhteys- ja laskutustiedot eivät ole julkisia.

SeOppi-lehti itsessään jaetaan paperiversion lisäksi julkisesti verkossa.

Rekisterin suojauksen periaatteet

Yhdistyksen Google Drive -palveluun on pääsy vain SeOppi-lehden asioita hoitavilla henkilöillä. Tiedot on suojattu käyttöoikeusasetuksin.

Tietojen säilytysaika

Tietoja säilytetään kirjanpitolain mukaisesti vähintään kuusi (6) vuotta sen vuoden lopusta, kun tilikausi on päättynyt.

Tarkastusoikeus ja oikeus vaatia tiedon korjaamista

Jokaisella rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus tarkistaa rekisteriin hänestä tallennetut tiedot ja vaatia mahdollisen virheellisen tiedon korjaamista tai puutteellisen tiedon täydentämistä. Mikäli henkilö haluaa tarkistaa hänestä tallennetut tiedot tai vaatia niihin oikaisua, pyyntö tulee lähettää rekisterin yhteyshenkilölle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa.

Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudet

Rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus pyytää häntä koskevien henkilötietojen poistamista rekisteristä ("oikeus tulla unohdetuksi"). Niin ikään rekisteröidyillä on muut EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeudet. Pyynnöt tulee lähettää rekisterin yhteyshenkilölle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa.

Kategoria Infot

kesätarjousseoppiSuomen eOppimiskeskus ry:n jäsenlehti SeOppi ilmestyy seuraavan kerran marraskuussa 2018. Lehdessä julkaistaan artikkeleita ja ilmoituksia suomeksi ja englanniksi.

Lehteen kannattaa lähteä mukaan jo nyt - kesäkuun loppuun mennessä tehtyihin artikkeli- ja ilmoitustilavarauksiin 10 % kesäalennus normaalihinnoista. Esimerkkihintoja alla:

Artikkelit

  • artikkelisivu kesähintaan 693 € + alv
  • artikkeliaukeama kesähintaan 1 305 € + alv

Ilmoitukset

  • koko sivun ilmoitus kesähintaan 693 € + alv
  • puolen sivun ilmoitus kesähintaan 351 € + alv

Suomen eOppimiskeskus ry:n päättäville yhteisöjäsenille kesäalennus on 15 % normaalihinnoista*. Tarkemmat hintatiedot löytyvät SeOppi-lehden mediatiedoista. Kesäalennus on voimassa 30.6.2018 saakka.

Lisätietoja

https://www.eoppimiskeskus.fi/tietopalvelut/seoppi

*Eli kesän kunniaksi 5 % lisäalennus perinteiseen 10 % jäsenalennukseen.

SeOppi 1/2018

pdf | SlideShare

Teksti: Leena Pöntynen, Kuntaliitto

Iloisena otin vastaan eEemeli 2018 -kilpailun tuomariston puheenjohtajuuden. Näin raadissa toimimisen mahdollisuutena laajentaa omaa osaamistani digitaalisista oppimisratkaisuista. Vastuullisena ihmisenä merkkasin kalenteriini ajankohtia, jolloin tutustun kilpailun osallistujatöihin. Vähän samaan tapaan kuin opettajat varaavat luokalleen tietokoneluokkaa, läppärikärryä tai iPad-koreja. Ja kuinkas kävikään! Sain kokea opetuksen digitalisaation pulmia. Pienessä koossa.

Aivan ensimmäisenä sain huomata, että työnantajani oli rajannut oikeuksiani asentaa mitään koneelleni. Väistelin muureja ja kokeilin, mikä nyt saattaisi tällä kertaa toimia. Sekään ei ihan onnistunut, koska olin unohtanut Apple ID:n salasanani. Buuttasin salasanani ja jäin odottamaan varmistusta.

Lopulta pääsin tuomaroinnin alkuun. Huomasin pian, että käytettävyys läppärilläni ei kaikkiin ohjelmiin ollut ihan paras mahdollinen, ainakaan kun käytin läppäriä vain kosketushiirellä. Esimerkiksi objektien raahaaminen näytöllä ei ollut ihan helppoa.

Kokeiltuani useampaa ohjelmaa innostuin kuitenkin välittömästi. Täydennyskoulutusohjelmissa pohdin jo, miten rehtorina veisin ohjelmat kaikille opettajilleni, kuinka jakaisimme osaamista. Toisessa kohtaa huomasin pohtivani, miten helppoa ajasta ja paikasta riippumaton opiskelu olisi. Vieläköhän se mahtuisi omaan aikatauluuni…?

Toistin tehtäviä toisensa perään ja pohdin ohjelmia suhteessa arviointikriteereihimme. Miltähän tämä minusta tuntuu, haluaisinko kokeilla tätä lisää, opinko tässä koko ajan? Lopulta taivuin myös lapsityövoiman käyttöön: Pienten appseja kokeili eskaripoikani, isompien appseja 11-vuotias sankari. Nyt olisi ollut tarvetta vielä yläkoululaiselle, mutta häntä taloudestamme ei löytynyt. Mutta lasteni työskentelyä seuratessa vahvistui mutu-fiilikseni: Pelaamalla oppiminen innosti, sopivan tasoinen peli koukutti. Oppimisen polun pystyi näkemään ja lapsen edistymistä seuraamaan reaaliaikaisesti. Tosin objektien raahaaminen kosketushiirellä ei 6-vuotiaalle vasenkätiselle ollut ihan helppoa!

Tämän vuoden kilpailussa etsimme välineitä digiajan löytöretkeilijöille. Sana löytöretkeilijä kertookin paljon! Kun koululla on olemassa sopivat välineet, käyttäjänoikeudet ja salasanat ovat kunnossa, on tärkeää löytää oikeantasoista ja motivoivaa materiaalia juuri omille oppilaille. Se löytyy kokeilemalla, testaamalla ja ennen kaikkea lapsia ja nuoria kuullen. Osa peleistä taipuu välipalaksi, toiset pidempikestoisiksi oppimisen alustoiksi. Löytäminen sen sijaan vaatii opettajalta osaamista sekä digitaidoissa että opetussuunnitelman hallinnassa, mutta myös näköalaa oppilaiden taitotasoista ja tarpeista. Oppilaiden osallisuus, hyvien käytäntöjen jakaminen ja kollegiaalinen tuki vievät hyvin eteenpäin kaikkia näitä asioita. Vielä ei siis kone tai ohjelmat syrjäyttäneet opettajaa. Mutta antoivat opettajuudelle jälleen uuden merkityksen.


eEemeli-kilpailun tulosten julkistus ITK-konferenssissa 12.4. klo 17-18
Lisätietoja: www.eoppimiskeskus.fi/eemeli

Kategoria SeOppi-artikkelit

netti seoppiSuomen eOppimiskeskus ry:n jäsenlehti SeOppi ilmestyy maalis-huhtikuun vaihteessa. Lehden yhteydessä julkaistaan ITK-konferenssin näyttelyjulkaisu eli lehti on tuttuun tapaan jaossa osana Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssin messuaineistoja huhtikuussa.

Lehdestä on mahdollista varata sekä artikkeli- että ilmoitustilaa. Aineistojen deadline on 5.3.2018.

Lisätiedot sekä artikkeli- ja ilmoitustilavaraukset: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Artikkeli- ja ilmoitushinnat

ARTIKKELIT   ILMOITUKSET  
Artikkelisivu A4 995 € + alv Etusisäsivu 1 150 € + alv 
1/1 sivu 995 € + alv
Aukeama A4 1 790 € + alv 1/2 sivu 550 € + alv
1/4 sivu 250 € + alv


Suomen eOppimiskeskus ry:n päättäville yhteisöjäsenille artikkeli- ja ilmoitushinnoista 10 % jäsenalennus.

Tarkemmat mediatiedot >>>

Aikaisemmin ilmestyneet lehdet >>>

SeOppi022017kansieOppimiskeskuksen jäsenlehden syysnumero on ilmestynyt. Lehti sisältää artikkeleita mm. seuraavista aiheista:

  • Oppimisanalytiikka opon apuna
  • Paikkatietoa ja oppimista aidossa ympäristössä
  • DigiKilta - verkostojen verkosto
  • Developing distance learning in computer aided design

Julkaisun digitaaliseen versioon voi tutustua SlideShare-palvelussa sekä pdf-muodossa.

Seuraava SeOppi-lehti ilmestyy keväällä 2018. Lehden yhteydessä julkaistaan ITK-konferenssin näytteilleasettajaliite.

Lisätietoja
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
https://www.eoppimiskeskus.fi/tietopalvelut/seoppi

Suomen eOppimiskeskus ry:n jäsenlehti SeOppi 2|2017 ilmestyy marraskuussa. Lehdestä on mahdollista varata sekä artikkeli- että ilmoitustilaa. Sisältöjä julkaistaan suomeksi ja englanniksi.

Lehti ilmestyy 24.11.2017. Aineistojen toimittamisen deadline on 9.10.2017.

Lisätiedot sekä artikkeli- ja ilmoitustilavaraukset: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Artikkeli- ja ilmoitushinnat

ARTIKKELIT Normaalihinta ILMOITUKSET Normaalihinta
Artikkelisivu A4 770 € + alv Etusisäsivu 800 € + alv 
1/1 sivu 770 € + alv
Aukeama A4 1 450 € + alv 1/2 sivu 390 € + alv
1/4 sivu 195 € + alv

Tarkemmat mediatiedot >>>

Aikaisemmin ilmestyneet lehdet >>>

SeOppi 1|2017

pdf | Slideshare

Teksti: Kaisa Honkonen

Suomen eOppimiskeskus ry:n toiminnan 15. juhlavuosi etenee vilkkaan toiminnan pyörteissä. Erilaiset oppimista tukevat kehityshankkeemme ja verkostomme avaavat jatkuvasti erilaisia näkökulmia organisaatioiden, kouluttajien, opettajien ja oppijoiden arkeen.

eOppiminen – verkko-oppiminen – digitaalinen oppiminen – kaikki tämä on 15 vuoden aikana sulautunut oppimiseksi. Tilanteen ja oppijoiden mukaan valitaan menetelmät, aineistot, välineet ja tilat.

Tehokkuuden ja kestävän kehityksen näkökulmasta verkkovälitteinen opetus/ohjaus tai mentorointi voi olla paras väline, mutta kaikkiin tilanteisiin verkko ei välttämättä tarjoa optimaalista ratkaisua. Ihmiset edelleen tarvitset toisiaan, välitöntä vuorovaikutusta toisen ihmisen kanssa. Ilmeitä ja eleitä, joista pystyy määrittämään kuka on aikeissa seuraavaksi puhua, niitä pieniä niiskauksia ja tuhahduksia, jotka tekevät keskustelusta aidon ja lisäävät ymmärrystä toisen viestistä.

Katri Saarikiven artikkelissa “Mitä jos empatia olisi tärkein työtaito?” pohditaan, mihin ihmistä tarvitaan robottien ja koneiden maailmassa. Mitä ihminen voi tuoda maailmaan, jossa algoritmit määrittävät toiminnan? Hänen mukaansa tarvitaan ymmärrystä ihmisestä. Empatia antaa keinot asettua toisen asemaan ja samaistua toisen tunteeseen. Mitä paremmat empatiataidot meillä on, sitä varmemmin pystymme tulevaisuuden työelämässä toimimaan. (Katri Saarikivi puhui työelämäoppimisesta eOppimiskeskuksen neuvottelukunnan avoimessa juhlakokouksessa 16.3.2017).

Olemme saaneet useissa kansainvälisen huippuosaajan puheenvuorossa kuulla, että tulevaisuuden tärkein taito ei niinkään ole vastata, vaan kysyä. Lontoon BETT-messuilla tänä vuonna neurologian tohtori Beau Lotto esitteli tutkimustaan luovuuden synnystä. Siitä, että luovuus syntyy tilanteissa, joissa katsomme olemassa olevaa asiaa eri näkökulmasta, eri ulottuvuudesta. Matka paikasta A paikkaan B ei ole lineaarinen, emmekä voi tietää kuinka monta askelta matkalla kuluu.

eOppimiskeskuksen 15 vuotisen taipaleen aikana on kohtautettu ihmisiä ja rakennettu verkostoja, joissa on ollut pakko katsoa asioita eri näkökulmista ja ulottuvuuksista - opettajan, yrityksen ja oppijan näkökulmista, peagogiikan ja tekniikan näkökulmista – tottuneen käyttäjän ja aloittelijan näkökulmista.

Mikkelissä Ihminen+-seminaarissa tohtori Koert van Mensvoort antoi opettajille neuvon, “opettakaa lapset unelmoimaan tulevaisuus, seuraavaksi he tekevät sen”.

eOppimiskeskuksen toiminnan kivijalkana on aina ollut yhdessä tekeminen, vertaisoppiminen ja jakamisen kulttuuri erilaisissa verkostoissa. Tulevaisuudessa ja jo tänään tarvitsemme entistä enemmän toisiamme mahdollistaaksemme asioiden testaamisen käytännössä ja saatujen oppien jaon uusien kokeilujen pohjaksi. Lasten lisäksi myös aikuisten täytyy unelmoida ja uskaltautua etsimään erilaisia ja uskaltautua etsimään uusia uuden oppimisen tapoja ja tekemään asiat toisin. Tervetuloa mukaan kaikkiin tapahtumiimme niin tänä juhlavuotenamme kuin tulevina. Tiedotuskanavina verkostojemme lisäksi www.eoppimiskeskus.fi sekä sosiaalisen median kanavat Facebook, LinkedIn, Twitter.

Linkkejä

Koert van Mensvoort: www.mensvoort.com
Beau Lotto: http://beaulotto.com
Katri Saarikivi: https://medium.com/@katrisaarikivi
Optisia harhoja: www.labofmisfits.com/​articles/​illusionsoflight.asp

Kategoria SeOppi-artikkelit

SeOppi 1|2017

pdf | Slideshare

Teksti: Marjatta Puustinen, Annamari Pudas

Lapin ammattikorkeakoulun kirjasto ja eOppimiskeskus ovat mukana Poluttamo – oma digipolku oppimiseen -hankkeessa, jossa Lapin AMK:n tavoitteena on mm. koota ja luoda toimintamalleja sekä tehdä verkkoon palveluja ja sisältöjä, jotka auttavat toisen asteen opiskelijoita edistämään tiedonhankintataitojaan opintojaan tai työelämää varten.

Eri koulutusohjelmissa ja -aloilla tiedonhankintataitojen merkitys vaihtelee. Nykyään alaa ja ammattia voidaan vaihtaa usein ja elinikäinen oppiminen koskettaa lähes kaikkia. Siksi tiedonhankintataitoja on syytä kasvattaa vaihe vaiheelta tarpeen mukaan.

Korkeakouluissa tiedonhankinnan taitoja opetetaan opintojen eri vaiheissa vaihtelevassa määrin. Usein opinnot liittyvät muihin ns. oppimaan oppimisen taitojen opetukseen. Opintomateriaalit tai -jaksot saattavat olla suljetuissa oppimisympäristöissä ja niiden tiedonlähteinä käytetään aineistoja, joihin on pääsy vain kyseisen oppilaitoksen opiskelijoilla ja henkilökunnalla. Toisella asteella taitojen kirjo on todella suuri, ja jatkumoa tiedonhankintataitojen systemaattisesta opettamista läpi eri koulutusasteiden ei yleensä ole.

Useissa tutkimuksissa on todettu, että netin käyttötaito viihdetarkoituksessa eri välineillä ei takaa tiedonhankintataitojen ja lukemisen ymmärtämisen kehittymistä. Poluttamo-hankkeessa tehtiin toisen asteen opiskelijoille pienimuotoinen kysely tiedonhankinnasta. Eri koulutusaloilla vastaukset (379 vastaajaa) olivat hyvinkin erilaisia. Painettujen kirjojen koettiin vielä olevan tärkeä tiedonlähde, mutta verkosta saatava materiaali ja tuntimuistiinpanot olivat merkittävässä roolissa. Tässäkin kyselyssä moni koki nykyisten taitojensa olevan riittäviä opintoja ajatellen. Vastaajat saivat itse kirjoittaa mikä on tiedonhankinnassa vaikeaa. Noin 50 vastauksessa luotettavan tiedon löytäminen ja arvioiminen mainittiin vaikeaksi ja/tai aikaavieväksi. Toiseksi vaikeimpana (15 vastauksessa) kirjattiin oikeiden hakusanojen löytäminen.

Tiedonhankinnassa tärkeässä osassa ovat digitaidot, lähinnä kyky hyödyntää verkkoa sekä erilaisia laitteita. Pohjimmiltaan tiedonhankinta on kuitenkin kognitiivinen prosessi. Se vaatii kykyä tunnistaa oma tiedontarpeensa, ymmärtää käsitteitä ja niiden välisiä suhteita, arvioida ja valikoida tietoa kriittisesti sekä soveltaa sitä tarkoituksenmukaisella tavalla. Poluttamo-hankkeessa pohditaan erilaisia keinoja, joilla käytännön digitaidot ja tiedonhankinnan kognitiivinen ulottuvuus saadaan kohtaamaan. Pelillisyys on noussut vahvaksi vaihtoehdoksi. Esimerkiksi Educational Escape Room -menetelmä on yksi tapa, joka voi tuoda lisää tehoa ja iloa tiedonhankintataitojen kehittämiseen. Pelatessaan nuori voi hyödyntää omia vahvuuksiaan (digitaidot) uusien taitojen kehittämisessä (tiedonhankinta) ja olla aktiivinen toimija omassa oppimisessaan.

Kategoria SeOppi-artikkelit

SeOppi 1|2017

pdf | Slideshare

Teksti: Henriikka Hannula

Tietosuoja on osa yksityisyyden suojaa, ja jokaisen – myös opiskelijan – perusoikeus. Kaikki tiedot, jotka voidaan suoraan tai välillisesti yhdistää opiskelijaan, ovat henkilötietoja, joiden käsittelyssä noudatetaan henkilötietolakia. Yhteystiedot ovat kiistatta henkilötietoja, mutta niin ovat myös tiedot, joita kerätään opiskelijan käyttäytymisestä niin luokkahuoneessa kuin sähköisessä oppimisympäristössäkin. Oppimisanalytiikka kehittyy alana kovaa vauhtia, mutta vaikeaselkoinen tietosuoja jää helposti nopean kehityksen jalkoihin.

Jos oppimisanalytiikan käytön kohteena on yksittäinen opiskelija, tullaan väistämättä käsitelleeksi henkilötietoja. Henkilötietolaki asettaa tällöin seuraavat vaatimukset:

  • käsittelylle on määriteltävä oppilaitoksen lakisääteisten tehtävien – eli toisin sanoen opetuksen järjestämisen – mukainen tarkoitus,
  • tietojen on oltava virheettömiä ja käyttötarkoitukseensa tarpeellisia,
  • opiskelijalle on kerrottava tietojen käytöstä ja sen tarkoituksesta ennen käsittelyn aloittamista,
  • opiskelijalle on annettava mahdollisuus kieltää käsittely, ja
  • hänelle tulee kertoa henkilötietolain mukaisista oikeuksista, kuten oikeudesta nähdä hänestä kerätyt tiedot sekä mahdollisuudesta saada tiedot oikaistuiksi.

Näiden ehtojen täyttyminen ei yksin riitä, sillä käsittelylle on vielä oltava henkilötietolain mukainen peruste. Oppilaitosten kohdalla mahdollisia perusteita on oikeastaan vain kaksi: asiayhteys opiskelijan ja oppilaitoksen välillä tai opiskelijan antama suostumus. Suostumuksen merkitys korostuu erityisesti silloin, kun tietoja luovutetaan kolmannen tahon käsiteltäväksi tai kun käsittely saattaa johtaa opiskelijahuollon tukitoimiin.

Oppimisanalytiikan käyttöön liittyy kuitenkin ongelma: oppilaitokset saavat kerätä vain sellaisia opiskelijaa koskevia tietoja, joiden tarpeellisuus opetuksen järjestämisen kannalta pystytään perustelemaan. Oppimisanalytiikka on niin uusi konsepti, että sen käsitteellinen sovittaminen välttämättömäksi osaksi opetuksen järjestämistä voi olla haasteellista. Tämä taas tarkoittaa sitä, että oppimisanalytiikan käyttöön kannattaa varmuuden vuoksi hankkia suostumus opiskelijoilta tai heidän huoltajiltaan. Jotta suostumus olisi pätevä, tulee oppilaitoksen pystyä selittämään tarkalleen, mitä tiedoilla aiotaan tehdä ja miksi.

Entistä mutkikkaammaksi asian tekee se, että toukokuussa 2018 aletaan soveltaa EU:n tietosuoja-asetusta, joka tuo mukanaan sekä tiukempia edellytyksiä tietojen käsittelylle että laiminlyöntejä koskevan ankaran seuraamusmaksujärjestelmän. Suostumuksen tulee asetuksen aikakaudella olla todistettavasti annettu, vapaaehtoinen, tietoinen, yksilöity ja yksiselitteinen tahdonilmaisu, jonka antaja on tietoinen tietojen kaikista sen kattamista käyttötarkoituksista sekä niitä varten toteutettavista toimenpiteistä. Se voidaan myös perua milloin tahansa. Oppimisanalytiikan kontekstissa muutokset ovat kiperiä, ja ne voivat pahimmassa tapauksessa estää sekä oppilaitoksia että opiskelijoita hyötymästä oppimisanalytiikasta täysmääräisesti.

Oppilaitosten ja oppimisanalytiikan kehittäjien kannattaa varmistaa käytäntöjensä lainmukaisuus niin nykyisen lainsäädännön kuin tulevan asetuksenkin näkökulmasta. Tietosuoja-asioissa kannattaa mieluummin pelata varman päälle kuin ottaa turhia riskejä: onhan hyvin hoidettu tietosuoja samalla luottamusta nostattava tekijä.

Muistilista oppimisanalytiikan käyttämiseksi oppilaitoksissa

  1. Varmista, että kaikessa oppimisanalytiikan käytössä noudatetaan henkilötietolainsäädäntöä: laiminlyönnit voivat johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen.
  2. Älä koskaan käytä oppimisanalytiikkaa ilman, että opiskelijat tietävät sen käytöstä ja tarkoituksista.
  3. Muista, että oppimisanalytiikan perusteella ei esimerkiksi saa ryhtyä opiskelijahuollon toimenpiteisiin ilman opiskelijan erillistä suostumusta oppimisanalytiikan käytöstä tähän tarkoitukseen.
  4. Älä ota riskejä: selvitä toiminnan lainmukaisuus aina etukäteen.
Kategoria SeOppi-artikkelit

SeOppi 1|2017

pdf | Slideshare

Teksti: Anu Konkarikoski, Riikka Riihimäki, Jari Välkkynen

Ammatillisen koulutuksen reformi siirtää koulutuksen painopistettä entistä enemmän työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen. Toki oppilaitosten seinien sisällä saa työvaltaisissa oppimisympäristöissä omien ominaisuuksiensa ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaisesti kasvattaa osaamistaan ennen kuin siivet kantavat työelämän pyörteissä.

Yksilöllisten polkujen vuoksi etenemistahti ja oppimisen paikat ovat moninaiset. Yhä yleistyvissä opiskelijaprojekteissa kertyy monenlaista oppimista opiskelijan roolista riippuen. Joka tapauksessa opettajan määräämän samaan tahtiin naulaamisen aika on auttamatta ohi. Opettajan ja opiskelijankin kannalta tämä näyttäytyy oppimisen seurannan haasteena. Jos joku vielä hoitaa seurantaa opettajan päiväkirjan takalehtien taulukoilla, on aika siirtyä digiin. Toiveena on viimein päästä aikaan, jolloin digitaalisuus toimii työn helpottajana. Tässä tarvitaan vanhojen huonojen digikokemusten luomien uskomusten purkamista sekä vahvaa palvelumuotoilun näkökulmaa ohjelmistojen ja älylaitesovellusten suunnitteluun. Markkinoilla on monia pieniä sovelluksia asian hallintaan, mutta kustannustehokkainta ja turvallisinta on hoitaa asia osana oppimisympäristöä ja opiskelijahallintojärjestelmää.

Ammattiopisto Tavastian teollisen pintakäsittelyn alalla aikuisten ja nuorten opinnot sekä kaikki eri koulutuksen rahoitusmuodot on viety samaan työvaltaiseen oppimisympäristöön, jossa opettajatiimit opettavat ja ohjaavat opiskelijoita tukenaan ammatilliset ohjaajat. Vuosi on jaettu teeman ja aiheen mukaisiin päiviin, joihin kutsutaan kaikki aiheeseen liittyvien ammattitaitovaatimusten mukaista lisäoppia tarvitsevat opiskelijat. Aiheen tarkastelukulma ja syvyys määräytyvät suoritteilla olevan tutkinnon mukaan.

ESR-rahoitteisessa Poluttamo-hankkeessa on valittu pilottiympäristöksemme Turun yliopiston ViLLE-oppimisjärjestelmä. Sen etuja ovat maksuttomuus, monipuolisuus niin oppimisanalytiikassa kuin automaattisesti arvoitujen tehtävien suhteen sekä mahdollisuus käyttää järjestelmää yli organisaatiorajojen. Lisäksi ViLLE:ssä on monipuolisia sisältöjä jo valmiina: Jos toisen opettajan tekemä tehtävätyyppi ei suoraan sovellu omaan käyttöön, pieni muokkaus voi riittää.

Pintakillassa ollaan rakentamassa ViLLEä tueksi autenttiseen oppimiseen. Ammattitaitovaatimuksittain on tehty osin automaattisesti tarkastettavia tehtäviä, osin opettajan arvioimia tehtäviä. Oppimisympäristön avoimuudesta ei ole tarvinnut luopua: automaattisesti tarkistuvat tehtävät ovat tukimateriaalia ammattisanastoon ja työn perustana olevan tiedon oppimiseen. Itse työprosessien vaiheet ja teoriatiedon soveltamisen käytännön työssä opiskelija raportoi edelleen omaan sähköiseen portfolioonsa, joka syksyllä 2016 aloittaneilla opiskelijoilla on Instagramissa. Opetustiimi seuraa työtaitojen harjaantumista ja ammattisanaston täsmentyvää käyttöä ja kuittaa tykkäystoiminnolla tehtävät tehdyksi. Korjaavaa palautetta pyritään antamaan vain kasvotusten, mutta pitkän työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana käytetään myös ViLLEn henkilökohtaista palautekanavaa ja videopuheluita.

Jotta oman oppimisen eteneminen olisi helppoa ja mielekästä, tekeillä on osaamismerkkejä ja käytössä ViLLEn harjaantumismittari. Tutkinnon perusteiden mukaisista osaamismerkeistä olisi hyvä olla valtakunnallisia toteutuksia, mutta Poluttamo-hankkeessa teemme kokeiluita asian suhteen. Opintojen suunnitelmalliseen pelillistämiseen edetään, kun ViLLE-pilotin kokemuksia saadaan tämän vuoden aikana koostettua.

Kategoria SeOppi-artikkelit
Sivu 1 / 6